Palokunnasta saamamme vapaapäivän kunniaksi suoritimme sokkotestin vertaillaksemme alkoholittoman (0,3%) ja alkoholia sisältävän (5,5%) Laitilan Kukko IPA:n eroa. Tarkoituksenamme oli todeta omin suin, että perinteinen alkoholillinen olut on kuitenkin se ainoa oikea, jota ei voi jäljitellä. Lukuisten saunailtojen kokemuksella olimme varmoja, että tunnistustehtävä on jo aikuisiälle ehtineiden lasten leikkiä.
Aluehallintoviraston koronarajoituksia kunnioittaen suoritimme testin etäyhteyksin ja maskia vain vähän raottaen.
IPA-oluet ovat tunnettuja niiden suuresta katkeruusarvosta. Siksi olikin mielenkiintoista maistella, miten tämä toteutuu alkoholittomassa versiossa. Entuudestaan tutun 5,5-prosenttisen laitilalaisperheenjäsenen katkeruus jo tunnettiinkin, mutta oli miellyttävä huomata, että katkeraa potkua löytyi myös alkoholittomasta versiosta.
Näin kaikki tapahtui: Saimme kumppaneistamme luotettavat valvojat, jotka myös kaatoivat maisteluannokset laseihimme näkökontrollimme ulottumattomissa. Pian bisset olivat edessämme. Toinen niistä oli silminnähden tummempi ja vaahtoavampi. Ennakkoluulottomasti kävimme oluiden kimppuun. IPAlle tuttu katkeruus potkaisi makunystyröihin erittäin kovalla volyymillä molemmista näytteistä. Tällöin paatuneempikin bissen ystävä alkoi epäillä, onko laseissa kuitenkin samaa tuotetta. Virallisen valvojan vedätys, kenties? Toisten siemausten jälkeen olimme kuitenkin vakuuttuneita, että tummempi ja vaahdokkaampi vaihtoehto sisältää alkoholia. Se oli myös kumppaniaan hieman katkerampaa.
Ja vielä mitä?!? Kun viralliset valvojamme paljastivat totuuden, olimme aivan ällikällä. Tässä kohtaa epäusko nousi pintaan. Miten voi olla mahdollista, että "nollapistenollabisse" maistuu enemmän bisseltä kuin perinteinen 5,5% alkoholia sisältävä se "aito bisse? Pintahiivan kylkeen nousi huijattu olo, mutta hyvällä tavalla.
Maussa, värissä ja olemuksessa oli lopulta eroavaisuuksia, jotka pystyi huomaamaan, kun juomat olivat rinnakkain vertailtavissa. Mutta jos tilanne olisi se, että tarjolla olisi vain jompaakumpaa Kukkoa, saattaisi sen soinnista olla hankala erottaa, kumpi lintu laulaa. Alkoholiton (0,3%) Kukko oli väriltään tummempi ja äänteli katkerammin, mutta kunniamaininnan se ansaitsee runsaasta ja pehmeästä vaahdostaan.
Testaajien kategoriassa IPAt ovat katkeruutensa vuoksi niin sanottuja "muutaman bissen" oluita, jotka sopivat ennemminkin maisteluun kuin reilumpaan kaatoon. Siksi onkin mahtavaa huomata, että nykyään voi nauttia hyvästä bissestä ilman alkoholin tuomia haittavaikutuksia. Ehkä testaajatkin siirtyvät lauantai-illan saunaoluissaan alkoholittomiin vaihtoehtoihin!
Arvio: 4.5/5
Arvion luotettavuus: Arvio on täydellisen luotettava. Alkoholiton bisse meni molemmille testaajille kuin väärä raha. Vain se jäi kokeilematta, olisiko alkoholittomasta Kukosta muutaman tölkin jälkeen tullut samanlainen höveli olo kuin neljännessä veroluokassa päivystävästä velipojastaan. Bisset nautittiin asianmukaisesti laseista, joten testitilanne ei sisältänyt kauneusvirheitä.
On mahtavaa huomata, minkälaisen laatuloikan alkoholittomat oluet ovat muutaman vuoden sisällä ottaneet. Kun katsoo kauppojen tarjontaa, voi laatuhypylle löytää ainakin yhden syyn. Se on laaja-alainen kilpailu.
Nostamme verbaalisen hatun alkoholittomalle Kukolle, joka puolestaan nosti laaturiman jo aika korkealle. Tästä on mukava lähteä maistelemaan seuraavia tuotteita!
Nostamme verbaalisen hatun alkoholittomalle Kukolle, joka puolestaan nosti laaturiman jo aika korkealle. Tästä on mukava lähteä maistelemaan seuraavia tuotteita!
 |
| Veljekset kuin ilvekset, vaikka ovatkin Kukkoja. |
Kommentit
Lähetä kommentti