Guinnessia, Saint Patrick! (2/5)

Alkoholitonta stoutia St. Patrick's Dayn kunniaksi.

17. maaliskuuta vietetään Saint Patrick's Day:ta eli pubien luvatun maan, Irlannin kansallispäivää. Onkin mielenkiintoista, että päivä oli aikoinaan pitkäperjantain lisäksi ainoa päivä, jolloin maan pubit olivat kiinni. 

Sekin on mielenkiintoista, että Saint Patrick´s Day:ta vietetään Irlannin lisäksi railakkain menoin muuallakin maailmassa, kuten Yhdysvalloissa, Kanadassa, Britanniassa ja nyt myös Nollapistenollabissessä. Palomiesten baaritiskille laskeutuu nimittäin mikäs muukaan kuin legendaarinen irlantilaisolut, mustaverinen pehmeän vaahdon yksinvaltias: Guinness.

Baaritiskille paukahtavat markettivahvat Guinness Draught -tölkit, toinen niistä on vahvuudeltaan 4,2% ja toinen tietenkin 0,0%. Näistä tiukempaan syyniin pääsee vain alkoholiton vaihtoehto.

Alkoholittoman Guinnessin rinnalle asettui
alkoholipitoinen markettiversio.

Nollapistenollabisse on saanut kuulla, että Irlannissa, siis ihan oikeissa irlantilaisissa pubeissa Guinness-olut lasketaan tuoppiin tietyn protokollan mukaan. Lasi jätetään ensin vähän vajaaksi, jonka jälkeen oluen annetaan seistä pari minuuttia. Sinä aikana olut alkaa kuplia ja muuttaa tummanruskean värinsä pikimustaksi. Sitten tuoppi lasketaan täyteen ja annetaan asiakkaalle. Jos tuntee irlantilaisen protokollan, lasista ei tule vieläkään hörpätä, vaan odotella toinenkin tovi, sillä maku kuulemma paranee vielä siinäkin hetkessä. Tämän protokollan läpikäytyään irlantilainen on sitä mieltä, että Guinness eli "juotava leipä" on valmis nautittavaksi. Aivan oikein, "juotava leipä", sillä monet Guinnessin ystävät ovat sitä mieltä, että muutamalla mustalla tuopilla voi kuitata lounaan.

Jokainen pubi Irlannissa pitää oman Guinness-salaisuutensa. Ei nimittäin ole sama, minkä pubin hanasta mustaa kultaa laskee, sillä ne maistuvat eri paikoissa erilaiselle. Maku hanatuotteessa kuulemma paranee, mitä useammin hanasta väännetään. 

Olemme antaneet kertoa itsellemme, että panimon työntekijät käyvät puhdistamassa pubien Guinness-hanat, sillä he eivät luota pubien omiin duunareihin. Eräs tarina kertoo, että aikoinaan hananpuhdistajan ammattietuihin kuului kahdeksan ilmaista Guinness-tuoppia päivässä.

Nollapistenollabissellä ei ole hananpuhdistajan eikä minkään muunkaan ammattiryhmän luontaisetuja, vaan jokainen alkoholiton olut hankitaan nipistäen ohjevähittäishinnan suuruinen siivu palomiehen pienestä palkasta. 

On legendaariseksi yltävän sokkotestin aika. Palomiesten silmät sidottiin ja laseihin laskettiin Guinness Draught -oluet. Toiseen lasiin 4,2-prossanen ja toiseen 0,0-prossanen. Sitten side poistettiin silmiltä, ja tehtävänä oli aistien varaisesti selvittää, erottaako palomies alkoholillisen Guinness Druaght -bissen alkoholittomasta virkaveljestään. Koska sokkotestiin liittyi alkoholi, lasit nostettiin huulille kotioloissa vapaapäivänä.

Sokkotesti: Maistaako palomies kumpi on kumpi?

Haparoiva mutta krampinomainen käsiote asettuu viileän lasin pinnalle. Maistajan mieltä epäilyttää, sillä merkistä riippumatta stout-olut ei tähänastisten kokemusten perusteella ole markettivahvuisena juurikaan suunmyötäistä makuelämystä saavuttanut. 

Alkoholiton Guinnes Draught kuvaillaan Interwebin ihmeellisessä maailmassa siten, että se on esikuvansa tapaan musta ja runsaasti humaloitu stout. Sen tuoksusta kerrotaan pöllähtävän kahvia ja maltaisuutta, ja sen maussa puolestaan on rikkautta ja samettista pehmeyttä. Palomies ihmettelee, yleensä rikkautta on tarvittu baaritiskillä, jossa olut tilataan, mutta nyt sitä on kuulemma saatavilla myös lasissa tarjoiltuna.

Tölkissä kopsahtelee typpikuula, sen tehtävänä on muodostaa Guinnessille ominainen vaahto. Tässä legendaarisessa oluessahan ei ole ollenkaan hiilihappoa, vaan vaahto syntyy typpikuulan ansiosta. Se lanseerattiin pitkän kehitystyön jälkeen vuonna 1988, kun tölkeistä kaadettuihin oluihin haluttiin samanlainen vaahto kuin hanasta laskettuihinkin Guinnesseihin. Ja koska Guinnessissa ei ole hiilihappoa, se ei kertoman mukaan kuohu yli, jos lasi on samanvetoinen kuin tölkki. Tätä emme kuitenkaan testanneet, se jäi kertomusten varaiseksi tiedoksi.

Lasit seisovat vierekkäin baaritiskillä. Molemmat oluet ovat väriltään samanlaiset: tumma ja kaunis mutta ei täysin musta. Heti kaadon jälkeen toisessa lasissa tuoksuu selvästi voimakkaammin ja jämäkämmin. Huomio antoi eväät epäillä, että voimakkaammalta tuoksuva olut sisältäisi alkoholia. Tuoksut olivat kuitenkin samankaltaiset, hyvät.

Lasillinen tummaa on aina vaikuttava näky.

Palomiehet olivat sitä mieltä, että voimakkaammalta tuoksuvassa oluessa myös maku vahvisti aavistusta sen sisältämästä alkoholista. Tämä arvio osui helpohkosti oikeaan.

Molemmat oluet vaahtosivat komeahkosti kellertävänä ja kestävänä. Alkoholillisen oluen vaahtoon muodostui lyhyen seisonta-ajan jälkeen kraaterimaisia muodostumia.

Sekä alkoholillisen että alkoholittoman Guinness Draught oluen maut olivat hyvin samankaltaiset. Oikeastaan kiitettävän samanlaiset. Mikäli niitä ei pääsisi maistamaan samaan aikaan vertaillen, ei välttämättä pystyisi sanomaan, onko kyseessä alkoholillinen vai alkoholiton versio.

Alkoholittoman Guinnessin maku menetti kuitenkin ponnekkuutensa hieman alkoholillista aisapariaan nopeammin. Alkoholittoman version maku ei myöskään tarjoillut takapotkun kaltaista lopputyöntöä, kuten alkoholillinen versio teki. On myös todettava, että testauksessa olleista molemmista markettivahvuisista Guinnesseista puuttui esi-isänsä tai yleensä stoutin kaltainen jäykkyys ja samettisuus. Niitä hallitsi jonkinlainen vetisyys.

Guinness Draught 0.0 tuo kielelle tummia sävyjä, pyrkimys stoutiin on selvästi olemassa, mutta se ei kunnolla saavuta stoutmaista lähtöasentoa, sillä jämäkkä suutuntuma puuttuu. Vaikka maku oli toisaalta miellyttäväkin, niin silti se jäi vähän piippuun. Siinä, missä Guinnessin odotti iskevän, se väljähtyi vähäsen. Jälkimausta jää orastavasti käyneen marjamehun tai pannun pohjalle jäähtyneen Juhla Mokan efekti. Toisin kuin edellä mainituista kommenteista voisi päätellä, on maku kuitenkin miellyttävä.

Arvio: 2/5

Arvion luotettavuus: Arvio pitänee kutinsa. Testaajat olivat tuloksesta harvinaisen yksimielisiä. Guinness legendarisena olutmerkkinä karvaa helposti arviot puolelleen, mutta testaajat pysyivät kovina. Rivit eivät rakoilleet, eikä legendaa palvottu liikaa.

Guinness Draught 0.0.





Kommentit

  1. Typpikuulasta kuultuani ostin jääkaappiin odottamasn oikeaa hetkeä. Hetki kun koitti guiness oli kadonnut. Kysyin vaimolta, joka tiesi kertoa avanneensa, maistaneensa ja kaataneensa lavuaariin.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti