 |
| Palaako Mazin kynttilä molemmista päistä? |
Ruotsalainen Omnipollo-panimo panee olutta vanhassa tukholmalaisessa kirkossa. Sitä ennen se saattoi maailmaan olutta mustalaispanimon keinoin ilman omaa fyysystä panimoa. Omnipollon Maz non-alcoholic Oat Pale Ale -olut löysi tiensä Nollapistenollabissen testipenkkiin kenenkäs muun kuin uskollisen tukijan ehtymättömästä tuliaissäkistä.
Maz-oluen pohjaväriltään hopeaan tai teräkseen taipuva kostyymi on hämmentävä, sen fasaadi muodostuu palavasta kynttilästä ilma mitään tekstejä. Vaikka takakannessa lukee isolla Maz, se ei iske silmään heti. Mystistä ja mielenkiintoista. Saas nähdä, kuinka ruotsalainen Maz palaa?
Olut kaatuu lasiin valjun näköisenä. Väri on vaaleankeltainen ja tiskivesimäinen tai siiderimäinen. Se kerää päällensä vaalean, ilmavan ja huteran vaahdon, joka ei kauaa oluen pinnalla viivähdä.
Tuoksussa on samaa hedäimäisyyttä kuin säilötyssä ananaspurkissa, ehkä aavistuksen raikkaampaa sellaista. Maussa toistuu säilykeanaksen liemi, ja olutta voitaisiinkin hyvin markkinoida änänäsoluenena, sillä vastaava lonkerohan on jo ehtinyt saavuttaa ison suosion. Änänäs- tai ananasefehkti ei kuitenkaan ole hallitseva tai päälle kaatuva, mutta silti olutmaisuus jollain lailla paistaa poissaolollaan. Kuin hiilihapollinen purkkiananasmehu.
Alun nopeasti ohikiitävän vetisyyden jälkeen suuhun tarjoutuu siivu karvautta, joka jää jälkimauksi kunnes muuttuu lopulta hieman teennäiseksi viritelmäksi - jopa hieman epämiellyttäväksi mauksi, joka on kiva huuhdella pois uudella kulauksella. Juoma ei ole millään muotoa pahaa, mutta se jää kaipaamaan olutmaista ryhtiä.
 |
| Maz - tämmönen tapaus. |
Arvio: 2/5
Arvion luotettavuus: Arvio on luotettava. Liekehtivä änänäs hiveli yhtä epäsuotuisasti molempien maistelijoiden makunystyröitä.
Kommentit
Lähetä kommentti