Blanc vs. Blanc - tuoksu kertoi kaiken (2/5)

Testipenkissä alkoholiton
Kronenbourg Blanc -vehnäolut

Täällä NollaPisteNollaBisse-bloggaajat ja lahjomaton testipenkki. Iivon olympiakullan innoittamina päätimme lähteä korkeanpaikan leirille. Teimme sen ranskalaispanimo Kronenbourgin avittamana (Mont) Blancilla. Palomiehen vapaapäivän kunniaksi miltalioluet nautittiin kohta jo suosikkimaineeseen yltäneen sokkotestin merkeissä. Samalle viivalle aseteltiin Blanc-vehnäolut niin keppanavahvuisena (4,5%) kuin alkoholittomanakin (0,5%). 

Toisaalta alkoholiton Blanc joutui testipenkkiin hieman heikoin näytöin, sillä sen keppanaversio ei ollut aiemmissa yhteisissä hetkissä kyennyt vakuuttamaan maullaan ihan täysin. Makunystyrämies oli skipannut sen pois listaaltaan pois parin kokeilukerran jälkeen. Vuorenvalloittaja termein Blanc ei ollut noussut kunnolla edes perusleiriin. Syynä ilmeisen mieto ja kevyt tai kelluva maku, jossa oli kovin vähän tartuntapintaa tai omaleimaisuutta. Toisaalta makunystyrämies oli oppinut tuntemaan Blancin myös helppona ja mukavana kylmälaukkuun iskettävänä biitsikaverina, joka kuumissa ja hiostavissa olosuhtteissa tarjoilee raikkaan ja konstailemattoman janonsammutushetken.
Korkeanpaikan testileirillä (Mont) Blancilla.

Lähtöviivalla seisitiin siis ristiriitaisin tuntein, sillä keskiolut Blancia pidettiin sekä hyvänä että hyllytettynä. Toisaalta alkoholittomalta Blancilta odotettiin paljon ja toisaalta sen mahdollisuuksiin ei oikein uskottu. Niin lähti arviointimatkalleen ranskalainen alkoholiton vehnäolut. Kronenbourg Blancin sininen lasipullo on tyylikäs, se myy itse itsensä, minkä vuoksi Blanc on helppo nostaa kaupan hyllyltä ostokoriin. Blancin sinisessä kyljessä on reiluin kohonumeroin kirjalitu vuosiluku, jolloin Kronenbourgin tarinan katsotaan alkaneen. Isot numerot tuntuvat sormissa mukavilta, kun Blancia laittaa alas pullonsuusta. Fasadi on tyylikäs ja omaleimainen, jopa ranskalaisen hienostunut. 

Sokkotestit kaadettiin sovitusti laseihin Uudenmaan alueella, tarkempaa sijaintia emme voi turvallisuussyistä paljastaa. Näytteiden kaadon jälkeen siteet poistettiin silmiltä ja testaajat saivat kaikki aistinsa käyttöönsä. Toinen juomista oli tummempi ja selkeämpi, toinen taas vaaleampi ja sameampi tai samettisempi. Molempien oluiden pintaa koristi kaunis, kuohkea vaahto. 

Tummempaa ja kirkkaampaa olutta haisteltiin paksun ja pehmeän vaahdon läpi. Sieltä tunkeutui raikas, sitruksinen ja mehumainen voimakas tuoksu. Tuoksun sinäsnsä hyvä ja raikas tunnelma, vei fokusta pois oluesta, ja toisaalta pönkitti enemmän Blancin mehumaisuutta. Testaajat tunnistivatkin alkoholittoman Blancin helpohkosti jo pelkän tuoksun perusteella. 

Edellisen blogin jälkeen saimme lukijapalautetta, jossa kritiikille toivotttiin tarkempia perusteita. Tähän olisi helppo vastata, että: Olemme palomiehiä, emmekä mitään sommeliereja. NollaPisteNollaBisse ei kuitenkaan sorru helpoimpaan tai ylimieliseen ratkaisuun, vaan menee pää edellä syvään päätyyn, mutta tietenkin sellaisin kyvyin ja varustein kuin mitä sillä on. Täyttyy sanoa, että joskus arviota tehdessä tuntee itsensä kovin alastomaksi, mutta syntymäasuamme me emme koskaan ole hävenneet.
Kaunis, pehmeä vaahto ja sininen, tyylikäs pullo.

Tutustuimme alkoholittoman Blancin kuvaukseen etukäteen. Sen maussa kerrotaan olevan sitrusta ja korianteria - siinä kaikki. Sitten pääsimme maistamaan. Vaahdosta iso kiitos, se oli runsas, pehmeä ja hyvin säilyvä. Maistiaisannoksessa alkoholittoman Blancin vaahto säilyi jopa alkoholillista versiota kauemmin. 

Ensimmäinen siemaus ei tuonut yllätyksiä, ja olut jatkoi samalla mehumaisella linjalla, minkä se oli jo tuoksussaan luvannut. Sitrus maistui läpi turhan räikeästi, mikä kontrolloi lopulta koko makuaistimusta. Blancin olutmaisuus hiipui mehumaiseen tunnelmaan, eikä varsinkaan vehnäoluelle tyypillinen hyvänlaatuinen, tunkkainen tuntu päässyt esiin. Ehkä runsas sitrus kirkasti sen. Testaajat eivät osanneet maistaa alkoholittoman Blancin mausta korianteria, mutta jonkinlainen rautainen vivahde sieltä jäi kielelle. 

Alkoholiton Kronenbourg Blanc jäi vähäisen olutmaisuutensa takia hienoiseksi pettymykseksi. Olisimme toki toivoneet, että olut, jonka perinteet ulottuvat aina Aurinkokuninkaan Ranskaan, olisi tarjoillut enemmän. Janojuomana Blanc kuitenkin toimii, se on kaikesta huolimatta raikas, selkeä ja hyvänmakuinen juoma. Makunsa puolesta se sopii erityisesti kesäkelissä terassilla, rannalla tai takapihalla aurinkottuolissa nauttittavaksi. Sitä voisi kokeilla selkeän ja raikkaan makunsa vuoksi myös ruokajuomana. Suosittelemme alkoholitonta Blancia niille, jotka empivät oluen makua tai ovat epävarmoja siitä, pitävätkö oluesta vai eivät.

Arvio: 2/5 

Arvion luotettavuus: Lukijapalaute pyysi arvioissa lihaa luiden ympärille. Testaajat ovat löytämässä linjaansa ja on alkanut parantaa arvioidensa aromia kuin sika juoksuaan. Testaajilla on kotiasiat kunnossa ja kalja tuntuu maistuvan. 

Saimme myös lukijalta toiveen, että testipenkkiimme päätyisi oluiden lisäksi myös muitakin holittomia tuotteita. Saas nähdä, koska kaadamme pitkävartiseen testiastiaamme Sangre de Toro 0,0:n tai jonkun muun sen hengenheimolaisen. Vannomatta paras tai ei sanota koskaan: "ei koskaan."
Blanc vs. Blanc.

Kommentit