Testipenkissä Krombacher Pils 0,0. |
Nollapistenollabissen
lahjomattomat makunystyrämiehet ottivat analyysiinsa saksalaisen Krombacher Pils 0.0% -oluen.
H-hetkeä edeltävässä vurossa ehdimme työstää muutaman keikan ja harjoitella elvytystä uuden defibrillaattorimme kanssa. Laitteen metronomi napsutteli iloisesti tahtia painalluksillemme. Tastingin tullen yhtä tahdikas napse kuului myös suistamme - niin tietenkin, sillä alkoholittomat Krombacherit väijyivät viileinä jääkaapinovessa.
Krombacher, tyylikäs saksalainen olut komeassa lasisessa kostyymissaan, antoi luvan odottaa itsestään paljon. Sen korkkaamaton ja ylväs olemus kirjailtuine lasitakkeineen ja ensiluokkaisine etiketteineen ansaitsi sinällään jo kunniamaininnan.
Jännittävää
kipinöintiä aiheutti myös 0,0-tekstein varustettu kruunukorkki: Sihahtaako
alkoholiton olut lasipullossa samalla tavalla kuin epäterveellisempi ja
humalluttava veljensä.
- Ja sihahtihan se! Saksalainen olutmahti ei tässä
suhteessa petä.
Toinen jännitysmomentti vääntyi esikireyteensä, kun nostelimme kuljetuspakkauksesta ulos upouudet tutkimusvälineemme, Spiegelau-olutlasit. Enää emme olleet tölkin- tai puollonsuusta ryystäviä moukkia.
Uusi Spiegelau-testilaitteisto ladattiin Krombacherin testaamista varten. |
Mennäänpä hetkeen, kun bisset sihahtivat auki. On aina hienoa tehdä juuri se ranneliike, jolla pullo-olut tarjoutuu odottavalle. Otimmekin pullot hyväksyvään syleilyymme, kaadoimme kylmät bisset asianmukaisiin laseihimme ja katsoimme, miten juoma asettuu.
Kullankeltainen bisse vaahtosi kauniisti. Jos Krombacherin kuohuja pitäisi kuvailla palomiehen sanavalikoimaan kuuluvalla termillä, se kuuluisi: ”kevytvaahtoa”, sillä ensimmäisen hörpyn jälkeen vaahdosta oli jäljellä vain rippeet.
Ensimmäinen huikka osoittautui hienoiseksi pettymykseksi. Toisaalta ensisiemauksesta tunki ulos ripsus ryhtiäkin, joka kuitenkin tasoittui kakkossuullisella.
Luonnehdinnat ”Vetinen” ja ”häivähdys alkoholittomille oluille tyypillistä teollisuutta” veistävät Krombacherista saksalaisoluiden hohdokkuudesta pienen siivun pois. Loppuaistimus taisi jäädä hieman vaisuksi. ”Moni bisse päältä kaunis"- vanha sananlasku passaa hieman muotoiltuna tähänkin tastingiin.
Ei Krombacher silti huono ole. Janojuomana ja ruoan kanssa tämä tuote käy ja kukkuu oivallisesti. Tämä olut on liikaa maistelematta paras. Jos sen helmasynti on vähän persoonaton maku, niin se liittyisi pomminvarmasti niin sanottujen hyvien kymppikassikaljojen joukkoon, jos sen alkoholiprosenttia ja hintaa ei lasketa lukuun.
Arvion luotettavuus: Arvioon voi luottaa kuin kallioon. Testilaitteisto oli asianmukainen ja juuri uusittu. Testaus saatiin suoritettua kaikessa rauhassa todistajien läsnä ollessa. Testipenkin makunystyrämiehet asettivat oluet yksimielisesti samalle arviotasolle. Keskustelussa Krombacher Pils 0,0%:sta päästiin kauniiseen konsensukseen jo juoman kuluessa.
Kruunukorkit sihahtelivat kuin keväiset kyyt. |
Kommentit
Lähetä kommentti